Posted by on 9.5.2018

Vähän perennapenkeistä ja muistakin puutarhapuuhista höpinää…
Huhtikuun käännyttyä toukokuuksi on pihamaalla vietetty takuulla enemmän (hereillä olo) aikaa kuin sisätiloissa! Eikä kaikki pelkkää puurtamista kanalan häkin rakentamisen tai kasvatuslavojen täyttämisen merkeissä, vaan myös ihania rauhallisia hetkiä syventyen kitkemään kukkapenkkiä – tai jopa istuen kaffekupin kanssa omenapuun alla, ihastellen vähitellen omaan muotoonsa muokkautuvaa pihaa!Tällä hetkellä pihan ‘kukkapenkit’ ovat ihanan harmaantuneita lavakauluksia. Tähän asti pihamaa on kokenut kesäisin milloin millaistakin myllerrystä, eikä varsinaisia kukkapenkkejä ole vielä voinut oikein perustaa….Näiden piti alun perin olla tilapäisratkaisut, jotta sain oman pihan multiin tuotua talteen vanhan kodin kukkapenkeistä itselle rakkaat kasvit, jotka olen pääasiassa isäni puutarhasta saanut. Mutta kuten usein tilapäisratkaisuille käy, ihastuinkin lopulta tähän nurkkaukseen niin kovin, että olen itse asiassa alkanut sitä tuunaamaan entistäkin pysyvämmäksi ratkaisuksi. :)Remontin alta jääneistä vanhoista tiilistä olen kasannut pientä ‘lattiaa’ tuohon nurkkaukseen, samoin isoja lavoja reunustaa tiilirivit. Pienien lavojen ympärille olen kerännyt eri kokoisia kiviä, joita pihalta on löytynyt ja sinne sekaan istuttanut mm. hopeahärkkiä maanpeittokasviksi.Tämä kevät onkin jännittävää aikaa, sillä suoraan sanottuna en muista ihan kaikkea, mitä olen ruukkuihin – ja jopa osaan lavoistakin – istuttanut… 😀 Jännityksellä siis seurailen, millaista perennaa puskee pintaan!Tuon kuvien vanhan tekstitiilen nappasin talteen remontin aikaan – toista samanlaista ei vastaan tullutkaan koko remontin aikana. Minusta se on valtavan kaunis lohjenneine reunoineen ja halusinkin nostaa sen esille puutarhaan muistona talon historiasta.Nuo alakuvan saviruukun palaset aiheuttavat vieläkin hieman harmituksen tunteita… Viikonloppuna pienempi poika uhmaiän vahventamalla kipakalla luonteellaan kertaalleen päätti, ettei häntä enää huvita leikkiä pihalla ja luonteva ratkaisu tilanteeseen olikin viskata kasa ruukkujani ketoon. ‘Onneksi’ vain kolme hajosi – ainekset suurempaankin tuhoon oli käsillä!Koetan nyt käsitellä tuota harmitustani ja hyötykäyttää ruukun palaset kyltteinä kasvimaalla kylvötouhuissa. …Sainpahan ainakin kauniit kyltit, jos en mitään muuta… ;)Yksi ruukuista säilyi melkein ehjänä – ainoastaan sellainen pikkuosa kuin pohja irtosi. :)Tämäkin ruukunjämä pääsi välittömästi hyötykäyttöön koristamaan kukkapenkkejäni; asettelin se kivikasojen päälle kukkapenkin viereen ja pujottelin muutaman…
Source: Villa Kotiranta

Posted in: Villa Kotiranta