Posted by on 7.12.2017

Joulukuun 7. päivä
Tämänvuotinen joulukorttiaskartelusessio kesti vain yhden illan.  Inspiraatiota joutui kyllä ensin odottamaan parisen viikkoa, sillä ensi aikomukset eivät vaan olleet toteutuakseen. Kaikenlaista korttimateriaalia on kaapit pullollaan, joten mitään uutta ei taaskaan tarvinnut hankkia. Joulukorttikuviksi valikoituivat vanhat joulupaperit koristettuina hileliimalla, paljeteilla ja ruseteilla.  Tänä vuonna joulukortteja lähtee postiin aiempaa vähemmän, sillä osan joulutervehdyksistä korvaamme sähköposteilla ja Facebook-viesteillä. Säästyneet rahat käytämme hyväntekeväisyysjuttuihin, eli joulupaketteihin. Nyt jo päättyneeseen Joulun lapsi-keräykseen meni muutama lahja, ja nyt osallistumme Lionsien joululahjakeräykseen ja Lyylin kahvilassa kerättäviin lahjoihin paikallisen palvelukeskuksen asukkaille. Oman perheen kesken emme jaa ollenkaan lahjoja, sillä koemme, että me itse olemme jokapäivänlahjoja toisillemme. Se riittää hyvin. <3 Hyväntekeväisyyskohteita löytyy jokaiselle, sekä läheltä (lähempää kuin osaa arvatakaan) että kaukaa. Näin ennen joulua perinteisesti toiminta on vilkkaampaa, mutta vuodessa on joulun ajan lisäksi yli kolmesataa muutakin päivää, jolloin apua kaivataan. Tonttujen touhuja pitäisi ahkeroida siis ympäri vuoden. Kiitos Brother Christmas, että olet saanut markkinoitua ajatuksen ympärivuotiseksi! – Mekin haluamme, että pienet lahjoituksemme menevät suoraan niitä tarvitseville, ja siksi emme halua tukea isoja organisaatioita, joiden pyörittämiseen menee varmastikin iso (isoin?) osa lahjoituksista. Kalliit televisio- ja lehtimainokset, sekä isot toiminnanjohtajapalkkiot herättävät ainakin meissä epäluuloa siitä lopullisesta panoksesta, joka menee tarkoitettuun kohteeseen. Joulu on hyvän tahdon juhla, joten siinä mielessä: ‘Oi, jospa ihmisellä ois´ joulu ainainen!’.
Source: Matkani varrelta

Posted in: Matkani varrelta